Viroon on rakennettu paljon aurinkopuistoja. Suurin osa niistä on rakennettu viljelysmaille ja niityille. Salaojajärjestelmät on rakennettu ylimääräisen kosteuden poistamiseksi näiltä mailta. Useimmat salaojajärjestelmät on rakennettu vuosikymmeniä sitten, eikä niiden sijainnista ja syvyydestä ole tarkkaa tietoa. Historiallisia piirustuksia on olemassa, mutta ne ovat yleensä epätarkkoja. Jotta aurinkopaneelien ja -kaapeleiden asennus ei tuhoaisi salaojajärjestelmiä ja aiheuttaisi tulvia, salaojitusputkien sijainti on määritettävä tarkasti.
Viime vuonna maatutkakartoituksella kartoitettiin lähes tusina salaojajärjestelmää aurinkopuistojen alueella.
TEHTÄVÄ
Maanalaisten salaojitusputkien tunnistaminen ja kartoittaminen.
RATKAISU
Aurinkopuistoalueet ovat yleensä suuria ja niillä on hyvin epätasainen maaperä. Tästä syystä koko tutkimusalueen skannaus 3D-maatutkalla ei ole sopiva menetelmä. Ennen kenttätöitä kerättiin alustavia tietoja kunkin aurinkopuiston salaojajärjestelmistä niiden mahdollisten suuntausten ja sijaintien määrittämiseksi. Kerättyjen tietojen perusteella salaojaputket tunnistettiin kenttätyön aikana 2D-maatutkalla ja niiden tarkat sijainnit tallennettiin RTK GNSS -laitteella. Putkien syvyys määritettiin kerättyjen tutkatietojen käsittelyn aikana käyttämällä erityistä GPR Slice -ohjelmistoa.
TULOS
Maatutkatutkimuksen tuloksena kaikkien salaojaputkien sijainti tunnistettiin ja kartoitettiin tarkasti. Kaikki tutkimukset osoittivat, että olemassa olevat tiedot salaojajärjestelmistä ovat epätarkkoja eivätkä salaojaputket sijaitse siellä, missä ne on esitetty historiallisissa piirustuksissa. Tutkimuksen tulokset ja olemassa olevien tietojen vertailu muotoiltiin CAD- ja GIS-piirustuksiin, joista tuli aurinkopuiston suunnittelun perusta.
Maatutkatutkimukset aurinkopuistoalueilla salaojajärjestelmien kartoitusta varten
Maatutkatutkimuksen radarkuva aurinkopuistoalueiden salaojanjärjestelmien tunnistamiseksi